Tietoa meistä

Vaasan Teknillinen Seura ry perustettiin Vaasan Suomalaisella Klubilla toukokuun 17:ntenä päivänä vuonna 1919. Silloin Seuran nimi oli Vaasan Teknikkojen Seura, tarkoittihan "teknikko" tuolloin kaikkia teknillisen koulutuksen saaneita henkilöitä. Vuonna 1953 Seuran nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa, mutta alusta saakka Seuramme kutsumanimi on ollut VTS.

Seuran kokoustila Ateljee

VAASAN TEKNILLINEN SEURA ry:n SÄÄNNÖT

Seuran kokouksen hyväksymät 30.03.2026; sääntömuutos merkitty yhdistysrekisteriin 30.4.2026. Seura perustettu 17.5.1919 nimellä Vaasan Teknikkojen Seura ja merkitty yhdistysrekisteriin nimellä Vaasan Teknillinen Seura r.y. 26.2.1953 N:o 62444.

Nimi ja kotipaikka

1§ Yhdistyksen nimi on "Vaasan Teknillinen Seura ry". Kotipaikka on Vaasan kaupunki.

Tarkoitus

2§ Seuran tarkoituksena on toimia diplomi-insinöörien, arkkitehtien, insinöörien tai muiden teknillisistä ratkaisuista kiinnostuneiden henkilöiden yhdyssiteenä ja tukea heidän pyrkimyksiään sekä edistää suomalaisen teknillisen kirjallisuuden, teknillisten tieteitten, tekniikan ja teollisuuden kehitystä.

Toiminnan laatu

3§ Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura järjestää kokous-, esitelmä-, opintomatka- ynnä muita samantapaisia tilaisuuksia, harjoittaa teknillistä julkaisutoimintaa, tekee aloitteita ja esityksiä viranomaisille ja ryhtyy muihin samantapaisiin tarkoituksenmukaisiksi katsottuihin toimenpiteisiin. Toimintansa tukemiseksi seura voi vastaanottaa avustuksia, lahjoja ja jälkisäädöksiä. Seura voi myös tarkoitusperiensä tukemiseksi omistaa kiinteistöjä sekä toimeenpanna asianomaisen luvan saatuaan rahankeräyksiä. Seura voi järjestää myös etätapahtumia, harjoittaa mentorointia ja tehdä yhteistyötä oppilaitosten ja muiden vastaavan kaltaisten yhteisöjen kanssa.

Jäsenet

4§ Seuran jäsenet ovat vuosijäseniä, ainaisjäseniä, kunniajäseniä tai kannatusjäseniä.

Vuosijäseneksi voidaan ottaa anomuksesta jokainen diplomi-insinööri, arkkitehti, insinööri tai muu teknillisistä ratkaisuista kiinnostunut henkilö, jonka johtokunta hyväksyy kokouksessaanvähintään 2/3 enemmistöllä.

Ainaisjäseneksi hyväksyy johtokunta anomuksesta seuran jäsenen, joka on ollut seuranmaksavana jäsenenä vähintään kolmekymmentä vuotta. Erikoistapauksessa voi johtokunta muutenkin siirtää vuosijäsenen ainaisjäseneksi. Aikaisempien sääntöjen perusteella saavutetut ainaisjäsenoikeudet säilyvät.

Kunniajäseneksi seuran jäsenkokous voi johtokunnan esityksestä kutsua tekniikassa, teollisuudessa tai muulla tavoin ansioituneen seuran jäsenen, jonka toiminta on tämän seuran myöntämän kunnianosoituksen arvoista. Esitystä tulee kannattaa vähintään 3/4jäsenkokouksen äänestyksessä annetuista äänistä.

Kannatusjäseneksi voidaan hakemuksesta hyväksyä henkilö tai yhteisö, joka haluaa tukeaseuran toimintaa taloudellisesti tai muulla tavoin. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta eikä vaalikelpoisuutta seuran kokouksissa. Kannatusjäsenet hyväksyy seuran johtokunta, jos vähintään 2/3 kokouksessa annetuista äänistä tätä kannattaa.

Jäsen, joka haluaa erota seurasta, ilmoittakoon siitä lainmukaisesti seuran johtokunnalle. Eronnut jäsen on vapaa seuran jäsenyydestä ilmoituksen jätettyään.

Jäsenen, joka sopimattomalla käytöksellä tai muulla tavoin vahingoittaa seuran mainetta tai toimintaa, voi seuran jäsenkokous johtokunnan esityksestä erottaa, jos vähintään 3/4annetuista äänistä tätä kannattaa. Johtokunta voi erottaa jäsenen, joka jättää täyttämättä maksuvelvollisuutensa seuraa kohtaan.

Maksut

5§ Seuran jäsenen on vuosittain suoritettava jäsenmaksu. Seuran päätöksellä, jota kannattaa vähintään 2/3 kokouksessa annetuista äänistä, voi seura määrätä erikoistarkoituksia varten jäsenten suoritettavaksi enintään vuosijäsenmaksun suuruisenlisämaksun.

Syyskaudella seuran jäseneksi hyväksytty henkilö suorittaa puolet vuosimaksusta. Ainaisjäsen on vapautettu vuotuisista jäsenmaksuista, mutta ei mahdollisista lisämaksuista.

Kunniajäsen on vapaa sekä jäsen- että lisämaksuista.

Kannatusjäsenen lisämaksu on samansuuruinen kuin vuosijäsenen lisämaksu.

Kannatusjäsenmaksu on suuruudeltaan kymmenkertainen yhdistyksen jäsenmaksuun nähden.

Johtokunnan jäsenet ja toiminnantarkastajat on vapautettu jäsenmaksusta toimikautensa ajan.

Hallinto

6§ Seuran asioita hoitaa 5-9 jäsenen muodostama johtokunta, joka valmistelee seuranratkaistavat asiat, toimeenpanee seuran tekemät päätökset, kutsuu kokoon seuran jäsenet ja suorittaa tarpeelliset valmistelut, huolehtii seuran omaisuuden hoidosta, laatii esitykset viranomaisille, antaa ohjeet valitsemilleen seuran toimihenkilöille, ylläpitää tarvittaessa yhteyttä ammatillisiin yhdistyksiin, yhteisöihin ja yksityisiin henkilöihin. Johtokuntaan kuuluu:

- puheenjohtaja, joka seuran kokouksissa johtaa keskustelua, kutsuu johtokunnan kokoon ja huolehtii seuran pyrinnöistä,

- varapuheenjohtaja, joka puheenjohtajan estyneenä ollessa hoitaa hänen tehtäviään,

- sihteeri, joka pitää pöytäkirjaa ja hoitaa seuran arkistoa,

- rahastonhoitaja, joka hoitaa seuran omaisuutta ja tekee kalenterivuosittain tilinpäätöksen joka on jätettävä toiminnantarkastajille ennen seuraavan vuoden helmikuun 15. päivää,

- viestintävastaava, joka huolehtii seuran tiedottamisesta

- sekä enintään neljä johtokunnan muuta jäsentä.

- Johtokunta sopimansa työnjaon mukaisesti ylläpitää jäsenrekisteriä, huolehtii kokousjärjestelyistä ja retkeily-, juhla- ym. tilaisuuksien vaatimista käytännön toimenpiteistä.

- Johtokunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet johtokunnan jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien, on läsnä. Jos äänet menevät tasan johtokunnankokouksessa, voittaa mielipide, jota puheenjohtaja kannattaa, vaaleissa kuitenkin arpa.

- Johtokunta voi asettaa valiokuntia valmistelemaan ja hoitamaan taloudellisia ja ammatillisia asioita ja järjestämään tilaisuuksia sekä määrää valiokuntien kokoonpanot ja vallanlaajuuden.

- Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.

Kokoukset

7§ Seuran sääntömääräisiä kokouksia ovat ennen huhtikuun loppua pidettävä vuosikokous sekä joulukuussa pidettävä vaalikokous. Lisäksi seura voi tarvittaessa järjestää muita jäsenkokouksia. Johtokunnan niin päättäessä yhdistyksen kokouksiin voi osallistua myös etäyhteydellä yhdistyksen johtokunnan määrittelemällä tavalla.

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

- Edellisen vuoden toimintakertomus

- Edellisen vuoden tilinpäätös

- Edellisen vuoden toiminnantarkastuskertomus

- Edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistaminen ja tili- ja vastuuvapaudesta päättäminen

- Muut kokouskutsussa määritellyt asiat

Vaalikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

- Toimintasuunnitelman käsittely ja vahvistaminen seuraavalle vuodelle

- Talousarvion käsittely ja vahvistaminen sekä jäsenmaksun suuruuden vahvistaminen seuraavalle vuodelle

- Valitaan seuran johtokuntaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja, viestintävastaava ja enintään neljä muuta jäsentä seuraavaksi kalenterivuodeksi suljetulla lippuäänestyksellä, ellei yksimielisesti suostuta avoäänestykseen

- Jäsenmaksunsa maksaneet vuosijäsenet, ainaisjäsenet ja kunniajäsenet ovat vaalikelpoisia

- Johtokunnan jäsenet ja toiminnantarkastajat on vapautettu jäsenmaksusta toimikautensa ajan, mutta säilyttävät silti vaalikelpoisuutensa

- valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heidän varamiehensä tarkastamaan seuran ja sen hallussa olevien rahastojen taloutta ja hallinnointia seuraavalta kalenterivuodelta, seurankassan, arvopaperit ja muun omaisuuden, ja on toiminnantarkastajien jätettävä ennen maaliskuun 15:ttä päivää johtokunnalle kertomus toiminnantarkastuksesta ynnä lausuntovastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle.

- Muut kokouskutsussa määritellyt asiat

Puheenjohtajan suostumuksella saa jäsen tuoda seuran tilaisuuksiin seuraan kuulumattomia.

Ilmoitukset

8§ Seura kutsutaan koolle vähintään kahdella seuraavista tavoista: jäsenkirjeellä, sähköpostilla, yhdistyksen nettisivuilla tai sosiaalisen median kautta viimeistään seitsemänpäivää ennen kokousta.

Sääntöjen muutos

9§ Ehdotus sääntöjen muuttamisesta tahi seuran purkamisesta on esitettävä kolmessa peräkkäisessä jäsenkokouksessa ja hyväksyttävä niissä kaikissa muuttamattomana. Sääntöjen muutos hyväksytään, jos vähintään kolme neljännestä kaikista äänestyksessä annetuista äänistä asiaa kannattaa. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

Toiminnan lopettaminen

10§ Jos seura purkautuu tai lakkautetaan, käytettäköön sen varat seuran tekemän päätöksenmukaisesti suomalaisen tekniikan ja etupäässä suomenkielisen teknillisen kirjallisuudenhyväksi.

Seuran purkaminen hyväksytään, jos vähintään kolme neljännestä kaikista äänestyksessä annetuista äänistä asiaa kannattaa kolmessa peräkkäisessä kokouksessa. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen purkamisesta.

VTS:n valiokunnat

VTSVYTEK on Vaasan Teknillisen Seuran yliopisto- ja korkeakouluvaliokunta.

VTSVYTEK valmistelee ja hoitaa Seuran yliopisto- ja korkeakouluyhteistyötä edistäviä taloudellisia ja ammatillisia asioita sekä järjestää tilaisuuksia. VTSVYTEK koostuu mm. Vaasan yliopistossa ja ammattikorkeakouluissa työskentelevistä tekkiläisistä sekä VTS:n yliopistoyhteistyön kehittämisestä kiinnostuneista jäsenistä.

Lisätietoja: https://vtsvy.tek.fi/

Konsti on VTS:n taidevaliokunta, joka kokoontuu ensisijaisesti Ateljeessa.

VTS:n talousvaliokunta TalVa on perehtynyt Seuran hallinnoiman stipendirahaston kehittämiseen.

VTS:n jäsenmäärän kehitys 1919-2024